X
VS
vs
Siilinjärven Pesis
0-2 (1-11, 0-4)
17.6.2018 16:00 @ Ulvilan Automaatio Areena

Raportti

Vaisun viime kauden haamut väijyvät jo UP-V:n pukukopin ovella

Satakunnan Kansa 17.6.2018

Tätä mieltä: Ulvilalaisjoukkueen kokemuksen pitäisi riittää siihen, ettei ykköspesiskaudesta tule jälleen katastrofia.

Esko Kallioniemi

Pesäpallossa hyvän ja huonon pelin eroa ei määrittele pelkkä tulos. Joukkue voi taistella viimeiseen asti ja silti niukasti hävitä paremmalleen. Joskus taas keskinkertainen suorittaminen riittää voittoon.

Siilinjärven Pesis oli Ulvilan pesäpallostadionilla vahva ennakkosuosikki, sillä se kuuluu Manse PP:n ja varsinkin Kempeleen Kirin ohella sarjanousua tavoitteleviin joukkueisiin. Sunnuntaipeli näytti selvästi, miksi SiiPeä ei kannata jättää pois laskuista, kun mietitään Ykköspesiksen voittajaehdokkaita.

Ulvilan Pesä-Veikot mureni silti liian helposti sarjakärjen käsittelyssä. Tulos oli oikea, mutta tapa, jolla se tuli, väärä.

Lokkiparven viime kausi oli heikoin pitkään aikaan, eikä kukaan halua kokea mitään vastaavaa uudelleen. Viime kauden haamut silti väijyvät jo kulman takana, sillä kelvollisen sarjasijoituksen merkitys vähenee, kun jumbo Jokioisten Koetus on vain kolmen pisteen päässä ulvilalaisista.

Eroa on siis yhden keskinäisen ottelun verran.

Periaatteessa UP-V:n terävin kärki on Ykköspesikseen laadukas, vaikka tähtipelaajat puuttuvatkin. Yhteenlaskettu kokemus tästä sarjasta mitataan sadoissa otteluissa. Osalla on taustalla riittävän monta kautta myös Superpesiksessä. Periaatteessa kotiutusvoimaakin on, mutta se vain ei realisoidu kentällä. Käytäntö ei vastaa teoriaa.

Pallot karkailevat niin sisä- kuin ulkopelissä, eikä mikään tapahtuma tunnu sytyttävän UP-V:tä sen parhaimpaan vireeseen. Tunne kuitenkin kuuluu pesäpalloon, ja sitä saa näyttää myös tappion hetkillä. Lokkiparven esitystä leimaa liian usein alistuminen kohtaloonsa.

Vielä ei Ulvilan pesäpalloylpeydeltä edes vaadita ihmeitä. Rutiinisuorituksetkin auttaisivat joukkuetta eteenpäin tukalassa tilanteessa. Nimenomaan ylpeys on kaivettava esiin, koska katsomossa kuitenkin ovat sukulaiset sekä tutut kylänmiehet ja -naiset.

Jos pelin kohokohtina voi mainita lukkari Mikko Talvitien kolme näppärää kärpästä sekä yhden niukan pallonjäljen tulkinnan takarajalla, seilataan syvissä vesissä. Väheksymättä silti Talvitietä, sillä sarjan kärkikastiin kuuluva lukkari on äärimmäisen tärkeässä roolissa joukkueen nykyisessäkin suoritustasossa.

Ykköspesiksessä on usean kastin seuroja, mutta yksikään joukkue ei ole niin suvereeni, etteikö UP-V pystyisi kunnolla haastamaan jakson tai jopa ottelun voitosta. Erityisesti kotikentällä se on jopa joukkueen velvollisuus.

Mikäli joukkue koki viime syksyn vaikeimpana ajanjaksona vuosikausiin, siitä on otettu opiksi. Näin ollen lopuissa runkosarjaotteluissa nähdään erilainen lokkiparvi kuin sunnuntaina Siilinjärveä vastaan.

NÄIN PELATTIIN

UP-V–SiiPe 0–2 (1-11, 0-4)

Kotijoukkueen onnistujat: Petri Kulmala 1/0, Jussi-Pekka Maunuksela 0/1

Ottelun ratkaisu: Avausjakson puoleenväliin asti UP-V sinnitteli SiiPen matkassa, mutta lopulta pallot painuivat kerta toisensa jälkeen maisemiin. Lyöjätykki Kimmo Lukkari puhkaisi kakkospuolen, ja lopulta SiiPe takoi ensimmäisen jakson päätteeksi seitsemän juoksua viimeisen sisävuoronsa aikana.

SiiPe jyräsi UP-V:n ylitse vastustamattomasti, sillä viidestä ensimmäisestä pelaajasta kaikki löivät tai toivat vähintään kaksi juoksua. Lukkarin (1+5/1) lisäksi Juho Keinänen (1+2/1) onnistui kunnarin arvoisesti.

Toisella jaksolla kotijoukkue rakenteli joitain ajolähtöjä, mutta SiiPe onnistui täydellisesti nollaamaan kotijoukkueen orastaneen kirin.